Bioenergian viljely Suomessa – lyhyesti

Bioenergian laajamittaista viljelyä Suomessa

Lue lyhyt perusteltu tietopaketti miksi bioenergian laajamittainen viljely Suomessa kannattaa?

1. Tausta ja perusidea

Bioenergian viljelyssä hyödynnetään nopeasti kasvavia puita, kuten pajua (Salix spp.) ja haapaa/poppelia (Populus spp.), energiantuotantoon ja hiilensidontaan.
Viljely voidaan toteuttaa ns. lyhytkiertoisena energiapuuviljelynä (short rotation coppice, SRC), jossa kasvu korjataan 3–7 vuoden välein ja se versoo juurista uudelleen.
Tämä tuotantomuoto soveltuu erityisesti Suomen viljelymaille ja joutomaille, joissa ravinteet, vesi ja lämpö riittävät.

Lähteet:

2. Taloudelliset ja energiahyödyt

  • Energiaomavaraisuus: 1 milj. ha energiapuuviljelyä voisi tuottaa 5–10 milj.t kuivaa biomassaa / v → 80–150 PJ energiaa n.15–25 % Suomen energiantarpeesta
  • Työllisyys ja alueellinen hyöty: työvoimaa tarvitaan istutukseen, hoitoon ja korjuuseen → uusia tulonlähteitä maaseudulle
  • Jalostusarvo: biomassasta voidaan tuottaa haketta, pellettejä, biohiiltä tai biokaasua.

Lähteet:

  • Bioenergia ry; IEA Bioenergy (2021); MMM:n bioenergiaohjelma (2016)

3. Ilmastovaikutukset ja hiilensidonta

Pajun ja haavan kasvu voi olla 10–15 m³ puuta ha/vuosi, mikä vastaa n.14 t CO₂ sidontaa ha/vuosi
Noin 20 % hiilestä jää pysyvästi maaperään juurten, karikkeen ja humuksen muodossa.
1 milj. ha viljelyä = jopa 2–5 Mt CO₂ /vuosi pysyvää hiilivarastoa ja 10–15 Mt CO₂ /vuosi väliaikaista biomassaan sitoutumista.
Tämä olisi samaa mittaluokkaa kuin koko Suomen liikennesektorin päästöt.

Lähteet:

  • Harris et al. (2017) Land-use change to bioenergy: grassland to SRC willow
  • Sevel et al. (2012) Biomass production of willow clones
  • IPCC AR6 (2022) – Bioenergy and land use

4. Ravinnekierto ja vesistöjen puhdistus

Bioenergianviljely tarvitsee paljon ravinteita (erityisesti typpeä ja fosforia). Suomessa ja muualla on ravinteita varastoituneina vesistöjen ja jätevesilaitosten sedimentteihin, joita ei ole voitu hyödyntää. Pajun ja haavan kasvu mahdollistaisi näiden ravinteiden kierrätyksen hyötykäyttöön: sedimentit, jätevesilietteet ja biokaasujäännökset voitaisiin levittää pelloille. Tämä loisi väylän vesistöjen puhdistamiselle ja ravinteiden talteenotolle, samalla kun energiapuun kasvu paranee.

Lähteet:

  • SYKE & LUKE: Ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet bioenergiaviljelyssä (2021)
  • EU Circular Economy Strategy (2020)
  • Bioenergia lehti (2021): Pajusta biohiiltä ja ravinnepesureita

5. Maaperän parantaminen ja maan elpyminen

Monivuotinen kasvusto parantaa maaperän rakennetta ja lisää humusta. Pajun syvä juuristo “rei’ittää” tiivistyneen jankon, luoden pysyviä huokosia ja vedenjohtoreittejä. Kun kasvusto muokataan 7 vuoden jälkeen maahan, maaperään jää suuria määriä orgaanista ainesta.

Hyödyt?

  • Humuspitoisuus kasvaa
  • Maan kantavuus sekä vesitalous paranevat
  • Toimii biologisena maanparannuksena, joka vähentää kemiallisen lannoituksen tarvetta ja lisää satojen vakautta.

Lähteet:

  • Zalesny et al. (2019) USDA Forest Service
  • “Changes in soil quality over time in a very short rotation willow coppice” (2015)
  • Luke raportti (2020): Maanparannus monivuotisilla kasveilla

6. Ympäristö- ja ekosysteemivaikutukset

Hyödyt?

  • vähentää eroosiota ja ravinnehuuhtoumia
  • tarjoaa elinympäristöjä reuna-alueilla
  • parantaa veden pidätyskykyä ja pienentää tulvariskiä
  • mahdollistaa biohiilen tuotannon, joka stabiloi hiiltä sadoiksi vuosiksi.

Riskit?

  • ravinteiden liiallinen poistuma ilman kierrätystä
  • monimuotoisuuden väheneminen, jos viljelmät toteutetaan yksipuolisesti
  • maankäytön muutos luonnontilaisilta alueilta voi aiheuttaa hiilivelan.

Lähteet:

  • EEA (2018): Bioenergy – risks and sustainability
  • FAO (2010): Environmental aspects of SRF
  • Luke (2022): Energiametsien biodiversiteettivaikutukset

7. Suomen mahdollisuudet

Jos bioenergianviljelyä lisättäisiin laajasti (esim. 1 milj. ha):

Vaikutus Arvioitu tulos
Energian omavaraisuus +15–25 % Suomen energiatarpeesta
Hiilensidonta 2–5 Mt CO₂/v maaperään
Vesistöjen tila Rehevöitymisen väheneminen ravinteiden kierron kautta.
Maatalouden kestävyys Parantunut maaperän rakenne, vähemmän kemiallisia lannoitteita.
Työllisyys ja maaseudun elinvoima Lisää paikallista työtä ja tuloja
Riskit? Ravinnehuollon hallinta ja monimuotoisuuden turvaaminen.

Lähteet:

  • Zalesny et al. (2019) USDA Forest Service
  • “Changes in soil quality over time in a very short rotation willow coppice” (2015)
  • Luke raportti (2020): Maanparannus monivuotisilla kasveilla

8. Kokonaisjohtopäätös

  • vähentää päästöjä ja lisää hiilen sidontaa
  • parantaa maaperän tuottavuutta ja pellojen rakennetta
  • kierrättää ravinteet takaisin tuotantoon
  • tukee energiaomavaraisuutta ja maaseutua.

Edellytykset: toimiva ravinnekiertoinfra, viljelyohjeistus, taloudelliset kannustimet ja monimuotoisuuden huomioiminen.

Keskeisiä viitteitä jatkolukemiseen:

  • IEA Bioenergy Task 43. Short rotation crops for bioenergy and bioeconomy (2018)
  • FAO Forestry Paper 167. Short Rotation Forestry: a sustainable land-use option (2010)
  • Luke & SYKE raportit: Energiametsien vaikutus maaperään ja ravinteisiin Suomessa (2019–2023)
  • EEA (2018): Bioenergy – risks and opportunities in Europe
  • Harris et al. (2017) Land-use change to bioenergy: grassland to short rotation coppice willow
  • Sevel et al. (2012) Biomass production of willow clones grown as short rotation coppice
©2014 PajuCNiely Oy | Theme by Petri Tiaskorpi