Suomessa on erinomainen mahdollisuus tuottaa lisää omaa energiaa viljelemällä nopeakasvuisia puita tai ruokokasveja alueilla, joilla ei nyt ole tehokasta käyttöä. Bioenergian kasvatus tuottaa energian lisäksi samalla paljon muita hyötyjä ympäristölle ja yhteiskunnalle.
Kasvatus muodostaa tehokkaan hiilinielun ja samalla käyttää kaikki ylimääräiset ravinteet vesistöjen ravinteet mukaan lukien. Kasvatettu bioenergia voidaan jalostaa uusiksi tuotteiksi, kasvualustoiksi, biohiileksi, kuivikkeeksi, vedenpuhdistusmateriaaliksi ja tehdä siitä monenlaisia korkealaatuisia uusia tuotteita.
Suomessa on yli 1 milj. hehtaaria vajaakäytössä olevia peltoja, turvesoita ja heikkokasvuisia metsiä, jotka voidaan valjastaa bioenergian tuotantoon. Ne voidaan parantaa kasvamaan lyhytkiertopuita ja ruokokasveja, mikäli maaperä kunnostetaan ja valitaan oikeat viljelytoimet.
Bioenergian tehoviljelyssä kasvua voidaan parantaa siten, että saavutetaan vähintään 15 kiintom3 (10 ton kortteita) puunkasvu hehtaarilla vuodessa. Tällöin puun tai kortteiden kasvu on noin kaksi kertaa mitä nyt talousmetsät kasvavat. Vajaakäytössä olevien peltojen ja metsien omistajille se tarkoittaa parempaa tuottoa.
Kasvatukseen tulee kehittää uusia tehokkaita menetelmiä. Luoda malleja alan yrittäjille kuinka kannattava tuotanto voidaan tehdä. Onnistuneiden kasvatuksen malleja on tällä hetkellä vain kortteiden kasvattamisesta.
Kehitysvaiheen jälkeen voidaan perustaa satoja pienyrityksiä sadon jatkojalostusta varten. Kaikki nämä työpaikat parantavat ja turvaavat etenkin syrjäseutujen elinmahdollisuuksia.
Mikäli otamme bioenergian viljelyyn puoli miljoonaa hehtaaria peltoja ja turvesoita, syntyy 8 milj. k-m3 uutta energiapuuta, mikä on 75 % siitä määrästä mitä nyt metsistä korjataan. Jos kasvatuksen pinta-alaa kyetään kasvattamaan 1 milj. hehtaariin, se merkitsee paljon nykyistä enemmän uutta bioenergiaa.
Muutettaessa kaikki heikkokasvuiset metsät (750 000 ha) kasvamaan nopeakasvuisia puita, voidaan tuottaa uutta energiapuuta 11 milj, m3.
Bioenergian viljely on myös viljelyurakoitsijalle kannattavaa. Yksi urakoitsija voi hoitaa ehkä 1000 ha viljelmät. Tämän alueen vuosibruttotulo (viljelmien perustaminen ja hakkuu) on noin 700 000 euroa siinä vaiheessa, kun kasvusto on saatu täyteen kasvuunsa. Koneyrittäjä joutuu investoimaan kalustoonsa 0,5 – 0,8 milj. euroa. Lisäksi tarvitaan ne maat, jotka voidaan myös vuokrata.
Voimakaskasvuinen biomassan tuotanto tuottaa paljon muitakin hyötyjä yhteiskunnalle. Ne saavutetaan, jos kasvu on voimakas ja pienyrityksiä toimialueelle syntyy. Kasvatuksessa tarvitaan kaikki ylimääräiset ravinteet, lannat, metsäteollisuuden ja kuntien lietteet, tuhkat, ja muut teollisuuden ravinteita sisältävät sivutuotteet. Lisäksi on syytä ottaa kasvatuksen ravinteiksi vesistöjen ravinteita ja sedimenttejä.
Voimakas kasvatus tuottaa maahan vahvan juuriston, josta jää maahan paljon humusta. Humuksen jääminen merkitsee maan kasvuominaisuuksien paranemista ja siten voimakas kasvu jatkuu vuosikymmeniä bioenergian viljelyn jälkeenkin. Vähähumuksia tiivistynyt peltoja parantuu erinomaiseen kuntoon. Samalla pellon ravinnehuuhtoutumat vähenevät.
Juuriston lahotessa maahan syntyy voimakas pieneliöstö, jonka on todettu liuottavan raskasmetalleja, vaikeasti liukenevia ravinteita ja muita haitta-aineita ja siirtävän ne kasvustoonsa. Tämä biologisen toiminnan avulla voidaan maasta poistaa eri aineita ja siten puhdistaa saastuneita maita.
Maan puhdistamista voidaan soveltaa myös kaivosten jätekivialueilla, metsäteollisuuden järviin päästämien nollakuitujen hävittämisessä ja puhdistamisessa.
Ilmaston kannalta kasvatus 500 000 ha:lla sitoo kasvustoonsa ja juuristonsa hiilidioksidia 5,8 milj. tonnia /vuodessa. Tämä nieluvirta on 17 % Suomen fossiilisten polttoaineiden päästövirrasta.
Puolen miljoonan hehtaarin viljelyllä syntyy uutta energiaa 50 000 terajoulea. Käytännössä määrä on 1,5 kertaa se määrä energiaa, mitä on nyt saatu turpeen poltosta. Kasvatetun energian arvo voisi nykyisillä energianhinnoilla olla 7,5 milj. euroa.
Viljeltäessä metsissä bioenergiaa, haapaa, koivua. pajua tms. sitoutuu metsiin hiilidioksidia niin paljon, ettei metsien hakkuita tarvitse vähentää ja eikä myöskään synny kilpailua puuraaka-ainesta teollisuuden ja voimalaitosten kesken.